Maaliskuun alusta alkanut tuskainen odotus tuli vihdoin päätökseen viime viikolla, kun sain tietää Japanin opetusministeriön armollisesti valinneen minut Japanese Studies Scholarsip-apurahan saajaksi. Apuraha on siis tarkoitettu japanin kieltä ja kulttuuria yliopistossa pääaineena opiskeleville, ja sisältää lukukausimaksut, lennot ja kuukausittaisen stipendin. Sen saadakseen pitää ensin osallistua japanin kielen kokeeseen ja haastatteluun paikallisessa suurlähetystössä, ja suurlähetystö sitten valitsee Japanin opetusministeriölle suositeltavat. Koe oli tosiaan maaliskuun alussa, mutta lopulliset tulokset valinnasta tulivat vasta nyt heinäkuun lopussa. Japanin byrokratia <3
Olin alun perin ajatellut haluavani Tokioon, ja kaikki hakupapereihin kirjoittamani kolme toiveyliopistoa sijaitsivatkin siellä, mutta kappas vain, minut päätettiinkin sijoittaa Hiroshiman yliopistoon. Noh, olin kyllä jo alkanutkin ajatella, että ehkä pienempi paikka voisikin olla kiva, mutta kyllä nyt vähän jänskättää lähteä yksin kauas yliopistokavereista, jotka ovat sijoittuneet pohjoisemmaksi. Lisäksi Hiroshiman yliopisto ei edes sijaitse itse Hiroshiman kaupungissa, vaan jossain Higashi-Hiroshiman alueella, joka lukemani mukaan muistuttaa hiljaista amerikkalaislähiötä. Mutta eipä siinä mitään, aina käy niin kuin käy, ja ainakin tulee ehkä sitten vähän opiskeltuakin biletyksen sijaan. Koska mähän siis olen varsinainen bilehile. Not.
Ai niin, ehkä sitä voisi näin ekaan blogitekstiin vähän kertoa itsestään? Olen tosiaan tällainen haahuilijahumanisti Helsingin yliopistosta, enkä vieläkään tiedä mitä minusta tulee isona. Lähdin opiskelemaan japania, koska en vielä lukion ja välivuodenkaan jälkeen oikein tiennyt, mitä sitä elämällään tekisi, ja Japani sattui kiinnostamaan, nimim. ernu90. Olen käynyt Japanissa kaksi kertaa, lähinnä Tokiossa, mutta Osakassa ja Kiotossakin kävin visiitillä. Tykkään cosplaysta, ja olen tähän mennessä neljä asua väkertänyt, vaikka kässän lopetinkin jo nelosluokalla (täältä löytyy World Cosplay-profiilini). Harrastan myös karatea, mutta sen aloitin jo ennen kuin olin kiinnostunut Japanista muuten. Japanissa olisi kyllä kiva liittyä vaikka yliopiston karateseuraan, jos se onnistuu eikä ne ole liian kilpailuhenkisiä.
Tässäpäs tämä aloitus, pari kuukautta enää ja sitten kirjoittelenkin jo Japanista!
