Eloni Higashi-Hiroshimassa on sujunut entiseen malliin viimeiset pari viikkoa, lähinnä koulussa nuokkuen, huoneessa dataten ja jopa satunnaisesti opiskellen. Viikko sitten ystäväni N saapui Tokion vilskeestä tänne maalle puhdasta ilmaa haistelemaan, ja kävimme yhdessä Okunoshimalla Pupusaarella ja Miyajimalla. Miyajima alkaa olemaan jo vähän nähty, mutta Pupusaareen en kyllä ihan heti kyllästy.
Päädyin muuten jonkin hassun sattuman kautta malliksi jollekin mummojen piirustuskerholle viime lauantaina :D En osaa puhua puhelimessa edes suomeksi saati sitten japaniksi, ja olin onnistunut käsittämään koko jutun aika lailla väärin, mutta loppujen lopuksi oli kyllä ihan hauska päivä. Istuin siis pari tuntia mallina niille japanilaisille mummoille, jotka sen jälkeen tarjosivat kahvia ja naposteltavaa. Mulle maksettiin 6000 jeniä palkkioksi, ja sain vielä lahjojakin, sekä tietysti japanin puheharjoitusta. Ei paha diili.
Sunnuntaina tapasin taas pitkästä aikaa homestay-perheeni. Kävimme aamupäivällä jäähallissa luistelemassa perheen tyttöjen kanssa, ja kerrankin sain tuntea itseni melkein taitavaksi luistelijaksi. Noh, kyllä ne tytötkin kehittyivät ihan kivasti, kun mentiin yhdessä käsi kädessä. Luistelusta ei sentään ole jäänyt vastaavanlaisia traumoja kuin monesta muusta koululiikunnan muodosta, vaikka vähän harmittikin, että oli aina pakko harjoitella jotain sirklausta, kun pojat pelasivat vieressä lätkää. Mainittakoon, että en osaa edelleenkään sirklata.
Huomenna olisi valokuvaus jo toiseen lehtijuttuun, johon mua on täällä pyydetty. Haastattelijat olisi halunnut musta jotain cosplay-kuvia, mutta en kyllä ole pukujani tänne lähettämässä, joten päädyttiin siihen, että pukeudun lolitaan. Joo olen kyllä tosi truu lolita, mutta on mulla toi yksi mekko, joka varmaan kelpaa. Huvittaa kyllä, kuinka olen niin suosittu haastateltava/malli täällä, kun Suomessa en kuitenkaan ole varsinaisesti mikään kauneuskisojen valttikortti. Mutta mikäs siinä, ihan mielenkiintoisia kokemuksia on tullut.
