Oon feimi

Selkeästi olen. Kahdessa Higashi-Hiroshiman paikallislehdessä jo esiintynyt hei. Tässä niistä toinen:

ただいま

Palasin takaisin Japaniin viime maanantaina, ja kaikki näyttää aika samalta kuin lähtiessänikin, ilma vain on lämmennyt ja muuttunut kovin keväiseksi. Kirsikankukkapuutkin ovat jo vissiin aloittaneet kukkimisensa. Yli puolet on nyt vaihtoajasta mennyt, nopeasti aika kuluu loppujen lopuksi. Vielä pitäisi kyllä se toinen lukukausi tsempata ennen kuin koittaa aika palata takaisin kotosuomeen.

Kävin eilen antamassa kuukausittaisen allekirjoituksen stipendin saamista varten ja pyysin samalla edellisen lukukauden arvosanani. Täällä arvosana-asteikko menee näin:

S 100-90

A 89-80

B 79-70

C 69-60

D 59-0

Hämmästyksekseni todistuksessani komeili kahdeksan S:ää ja yksi A... Etenkin ihmettelen, miten suomalaisten ja japanilaisten alkoholinkäyttöilmauksiin liittyvä esseeni ansaitsi mulle S:n hyougen-kurssista o__O Nyt kyllä harmittaa vähän, että feilasin vitostason kuuntelukurssin loppukokeen, koska siitä tuli se yksi A rikkomaan nättiä suoraani.

Ensi lukukaudella siirryn sitten tosiaan vitostasolle, ja lisäksi ajattelin ottaa ainakin jonkun normikurssin Japanin kulttuuriin tai talouteen liittyen. Lisäksi haluaisin ottaa kiinan peruskurssin, mutta en ole ihan varma onnistuuko se. Menen keskustelemaan aiheesta kiinankurssien vastuuhenkilöiden kanssa 9.4. 

Tärkeintähän mulla olisi tässä vaihtohommassa kyllä se "tutkimus"... Äh. Siis eihän sen tutkimusraportin tarvitse olla kuin se kymmenisen sivua, eli aika perusesseen pituus yliopistossa, mutta japaniksi kuitenkin, ja siitä pitää myös pitää esitelmä ja raportoida edistymisestään kuukausittain. Ensi kuussa olisi joku väliesitelmä tiedossa, oi onnea.

杭州

Matkalaukku alkaa olla aika lailla pakattuna, ja huomenna sitten suuntaan takaisin Japaniin. Sitä ennen voisin kuitenkin vielä kirjoittaa Liangin ja mun etelänmatkan loppuosasta eli neljän yön visiitistä Hangzhou-nimiseen kaupunkiin Shanghaista noin 180 kilometriä lounaaseen.

Hangzhou on kiinalaisten keskuudessa suosittu matkakohde, sillä se sijaitsee Xihu-nimisen kauniin järven rannalla, ja sen alueella on monia historiallisesti merkittäviä paikkoja. Xihu onkin myös sisällytetty UNESCO:n maailmanperintökohteisiin.

Hangzhoussa on hyvä pyöränvuokrausjärjestelmä, joten vuokrasimme Liangin kanssa pyörät ja poljimme ensimmäisenä päivänä järven ympäri. Järven ympäristössä sijaitsee kymmenen kohdetta (Ten scenes of Xihu/西湖十景), jotka ovat erityisen tunnettuja kauneudestaan, ja jokaisella on neljän kiinalaisen merkin mittainen nimi. Ne löytyvät Wikipediasta aiheesta kiinnostuneille. Riippuu tosin osin vuodenajasta, mitkä niistä voi nähdä (esim. Remnant Snow on the Bridge in Winter ei keväällä enää näy), mutta kävimme kuitenkin parissa. 

Iloinen turisti pandahatussaan.

Lämpötila Hangzhoussa oli kuumimmillaan 31 astetta, ja mukanani ei tietenkään ollut kuin talvivaatteita... Mutta sainpas vihdoin kauan himoitsemani pandahatun :'D

Toisena päivänä vierailimme Lingyin-temppelialueella, jossa polttelimme suitsukkeita hyvän onnen takaamiseksi erinäisissä asioissa.

Pyörämatka Lingyiniin oli suht pitkä ja hyvin lämmin, joten illalla ei enää pahemmin jaksanut kuin syödä (vaihteeksi). Pyöräily Hangzhoussa ansaitsee muuten vielä erityismaininnan jännitysmomentistaan, sillä Kiinassa ei pahemmin liikennesäännöistä piitata, eivätkä autot todellakaan anna tilaa pyöräilijöille tai jalankulkijoille. Kiinalaisten asenne tuntuu muutenkin olevan aika lailla "minäminä ensin", joten pyöräillessä sai kyllä miettiä, että onkohan se matkavakuutus voimassa Kiinassakin... Tosin alkujännityksen mentyä ohi omaksuin paikallisen "perkele väistäkää"-asenteen, ja Liangin mukaan sulauduinkin jo vaaleita hiuksiani lukuun ottamatta massaan. 

Viimeisenä kokonaisena päivänämme Hangzhoussa tapasimme aamupäivällä Liangin vanhempien Pekingin yliopistossa samaan aikaan opiskelleen tuttavan, joka opettaa Hangzhoun teknillisessä yliopistossa ja on lisäksi kuulemma joku iso kiho Kiinan hallinnossa. Päivällä olikin niin kuuma, että jäin hotelliin löhöämään Liangin kiertäessä museoita.

Hangzhoussa oli lähinnä kiinalaisia turisteja eikä niinkään ulkomaalaisia, joten sain osakseni tavallistakin enemmän tuijotusta (ja kiinalaiset ovat yleensäkin tuijotuksessaan hyvin avoimia, kännykkäkamerakuviinkin olen "päässyt"). Voin kuitenkin suositella Hangzhouta matkakohteena, ja erityisesti pyörien vuokrausta (tosin kiinantaito taitaa olla ainakin kaupungin pyöriä vuokratessa tarpeen, niin kuin niin monessa muussakin asiassa Kiinassa).

No niin, siinäpä matkakertomusta, nyt sitten viemään postikortteja postiin ja halimaan miestä vielä kun pystyy ;)

上海

Heipä hei. On taas ollut taukoa kirjoittelusta, johtuen erinäisistä kiireistä ja vpn:nän toimimattomuudesta. Viimeksi kirjoittaessani oli matka vasta alussa, mutta nyt Japaniin paluu on edessä jo ensi maanantaina. Täytyy kyllä sanoa, että tunnelmat ovat aika apeat nyt, koska edessä on melkein puolen vuoden ero Liangin kanssa. En kuitenkaan halua ryhtyä tässä nyt liikaa synkistelemään, vaan kirjoitan mieluummin aiemmasta reissustamme eteläisiin maisemiin.

Lähdimme siis Liangin kanssa luotijunalla Pekingistä kohti Shanghaita 28. helmikuuta. Näkymät junasta olivat tällaiset:

llmansaastumisindeksi (PM2,5- partikkeleiden määrä ilmassa) 28.2.  "Hazardous"...

Saimme kyllä jälkikäteen kuulla, että kyseisenä päivänä Pekingiin oli tullut hiekkamyrsky Mongoliasta, joten ihan pelkkiä paikallisia ilmansaasteita ei voi syyttää. Silti ilmansaasteindeksi on ollut muutenkin melkein joka päivä yli 300, lukema jonka aikana ei suositella menemään ulos... Itsekin sain aika pian jotain astmaoireita Kiinaan saavuttuani >__<

Shanghaissa meitä tervehti kuitenkin hieman parempi ilmanlaatu, ja hotellihuoneemme ikkunasta oli hieno näkymä viimeisimmässä James Bond-elokuvassakin vilahtaneeseen Pudongiin.

Näköala illalla <3

Viivyimme ensimmäisessä hotellissa kolme yötä, minkä jälkeen vaihdoimme vielä kahdeksi yöksi johonkin perinteikkääseen kolmen tähden hotelliin, johon Liang oli löytänyt jonkun hyvän tarjouksen. Olimme sangen tehokkaita turisteilussamme Shanghaissa, ja vierailimme viereisessä kuvassakin näkyvässä Bubble Towerissa (tai virallisemmin Oriental Pearlissä), muutamassa eri museossa sekä ostospaikoissa. Lisäksi hyppäsimme näköalabussin sekä Huangpu-jokea kulkevan laivan kyytiin. Ai niin, ja Hobittikin käytiin viimeinkin katsomassa, hyvähän se oli.











Pakko mainita tässä, että Liang kertoi pekingiläisten dissaavan shanghailaisia ja toisin päin. Kuulemma shanghailaiset miehet ovat naisellisia ja puhuvat korkeammalla äänellä, ja puikkojakin käyttävät epämiehekkäästi. Noh, täytyy kyllä myöntää, että miehet siellä päin muistuttivat enemmän japanilaisia kuin miehekkäät ja ympäriinsä räkivät pekingiläiset. Shanghaissa myös oli ympäriinsä samoja Family mart- conbineita kuin Japanissakin, ja muutenkin muistutti tunnelmaltaan paljon enemmän Japania kuin Peking.

Shanghaista suuntasimme vielä neljäksi yöksi hieman etelämmäs Hangzhouhun, mutta siitä teen vielä myöhemmin erillisen kirjoituksen, toivottavasti vielä ennen Japaniin paluutani...