perjantai 20. syyskuuta 2013

おわりに

Olen ollut Suomessa nyt vähän päälle viikon, ja aika nopeasti sitä tuntuu tottuvan taas elämään täällä. Aluksi oli kyllä aika hassua, mutta paluu arkeen alkoi aika lailla heti, kun Helsingin yliopiston luennoille piti mennä heti paluuta seuraavan päivänä. Lisäksi koti oli odottamassa samanlaisena kuin vuosi sitten, tosin hieman siistimpänä. Nyt olen kyllä levittänyt jo tavarani ympäriinsä miehen ainaiseksi iloksi. Ja miehestä puheen ollen, on se kyllä kivaa olla kotona ^^ Vuosi oli pitkä aika olla erossa.

Monet ovat kysyneet, mitä kaipaan Japanista. Onhan sitä kaikenlaista, kuten vaikka conbinit ja tietyt ruoat (aka katsudon *-*), mutta toisaalta ei mulla nyt tässä Suomessakaan ainakaan vielä hirveästi valittamista ole. Sen voin kyllä sanoa, ettei Higashi-Hiroshimaa ole paikkana ikävä. Huomaa, että olen asunut vähän landella, kun Helsingissä tuntuu olevan paljon porukkaa :---D Tosin asun kyllä Itä-Vantaalla, ja täytyy myöntää että lähi-Alepassa ekaa kertaa illalla käydessä oli hienoista kulttuurishokkia ilmassa.

Vielä muutama vuosi sitten oli hirveä kaipuu pois täältä pienestä syrjäisestä maasta, mutta jossain vaiheessa tajusin, että ihan kiva paikkahan tämä on. Päätetään siis tämä blogi positiivisissa Suomi-tunnelmissa ennen marraskuun räntäsateita.


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Viimeiset japaniterveiset

Huomenna olisi vähän niinkuin vika päivä Higashi-Hiroshimassa (matkaan yöbussilla Osakaan, josta lähtee tiistaiaamuna lento Suomeen). Jännä fiilis. Tavallaan sitä ei vieläkään ihan tajua olevansa Suomessa ylihuomenna, vaikka olenkin viettänyt viikonlopun pakkaillen, huonetta siivoten ja viimeisiä käytännön asioita hoidellen. Nyt alkaa olla kaikki suunnilleen valmiina, vaikka huomenaamuna pitää vielä tehdä vikat pikasiivoukset ennen huonetarkastusta. Jänskättää kyllä vähän, miten selviä ison matkalaukun, urheilukassin, kirjoja täyteen ahdetun repun, käsilaukun sekä ison sateenvarjon kanssa lentokentälle asti... Noh onneksi ei pitäisi olla ihan hirveästi kävelyä tiedossa.

Huomenna on myös tutkimusraporttini loppuesitelmä sekä päätösseremonia. Esitelmä ei liene huippuhieno, mutta onpahan sekin sitten hoidettu ja saatu tämä vaihto kunnialla päätökseen. Tutkimusraportti itsessään on myös tietenkin valmis ja vastuuopettajalla korjautettu sekä hyväksytetty. Loppujen lopuksi siitä tuli 10 sivua ja n. 12 000 merkkiä pitkä (ei ihan kyllä vedä vertoja turkkilaisen kaverini 23 sivun pituiselle teokselle). Lainauksia siinä on aika paljon, ja jos teen kandin suunnilleen samasta aiheesta niin kuin olen ajatellut, niin pitää tehdä jonkin verran muutoksia, mutta tutkimusraporttina kuulemma oikein hyvä. Huh, kyllä siitäkin sitten loppujen lopuksi ihan hyvin selvittiin, vaikka vielä vuoden alussa vastuuopettajanikin oli kuulemma vähän huolissaan miten tulee käymään ^^;;

Tämä taitaakin jäädä viimeiseksi kirjoituksekseni Japanissa ollessani. Varmaan Suomessa teen vielä jonkun yhteenvedon, vaikka tuleekin olemaan ihan sikana tekemistä siellä päässä. Suomessa nähdään!